Lempeämpi stressi – miksi ja miten vähentää haitallista stressiä elämässä?

• on vaikea pysähtyä?
  
• mielessä pyörii tuhat asiaa?
• unen laatu on heikentynyt tai on vaikeuksia nukkua tai nukahtaa?
  
• tekemistä on enemmän kuin vuorokaudessa tunteja ja jos olisi hetki pysähtyä, saattaa pelkkä lepääminen tuntua mahdottomalta?

Ei ihme, sillä elämme yhteiskunnassa, joka ihannoi jatkuvaa suoriutumista tiukassa aikataulussa. Ja jos et vielä hallitse aikaa riittävän tehokkaasti (miten ihminen voisi ylipäätään hallita aikaa?), voit osallistua jos jonkinlaiselle kurssille, jossa voit oppia entistä tehokkaammaksi. Ei sillä, että tehokkuus itsessään olisi huonoa (se voi esimerkiksi mahdollistaa pitkän palautumisen) - mutta se, että tehokkuus johtaa voimakkaaseen väsymykseen ja haitalliseen stressitilaan tulisi hälytyskellojen soida. Itsellä soi hälytyskellot muutama vuosi sitten, mutta päätin vaimentaa ne. Lopulta uupumus pysäytti minut puolitoista vuotta sitten. Se oli kehoni viimeinen keino saada minut lepäämään ja toipumaan vakavasta sairaudesta. Sen jälkeen olen opiskellut sressistä ja hermoston ylivireyden laskemisesta yhtä ja toista. Jos haluat kuulla vinkkejä, miten pysäyttää stressi ennen totaalista stoppia, kannattaa jatkaa lukemista.

​Stressi on sinänsä luonnollinen reaktio ja varsin tarpeellinen. Ilman sitä esiesiesi-isämme olisivat menehtyneet, koska eivät olisi paenneet vihollisia. Kun mielesi alkaa tulkita uhkaa ja sympaattinen hermosto aktivoituu, lähdet toimimaan joko jähmettymällä, hyökkäämällä tai pakenemalla. Kun joudut pakene tai taistele -tilaan, toimintasi ei enää ohjaudu fiksuimmasta osasta aivojasi vaan syvemmältä, varhaisemmista ja karkeaimmista liskoaivoista. Sympaattinen hermosto aktivoituu ja stressihormoni kortisolia erittyy uhan tasolle sopiva annos sen mukaan, mitä havaitsee, kokee ja tulkitsee.

Myös kaikki tarkkaavainen toiminta edellyttää stressijärjestelmän aktivoitumista, sillä se saa aivot muotoutuvaan tilaan ja oppimisprosessin käyntiin. Stressinsäätelyn tarkoituksena on jarruttaa stressireaktiota ja pitää yllä sopivaa aktivaatiotasoa. Siinä missä sopiva määrä stressiä voi vaikuttaa suoritukseen positiivisesti, liiallinen tai liian vähäinen määrä stressiä aiheuttaa päinvastaisen tuloksen. Eri tilanteet vaikuttavat meihin eri tavoin, sillä stressiherkkyydessämme on eroja. Siinä missä toisilla pienet aistiärsykkeet aiheuttavat reagoimisen, toiset tarvitsevat hyvin voimakkaita ärsykkeitä. Esimerkiksi erityisen herkkien aivokapasiteetti kuormittuu ja aivot väsyvät toisia nopeammin.

Myös sillä on merkitystä, miten olemme oppineet suhtautumaan stressiin. Erityisesti pitkään jatkuneena stressi, johon liittyy negatiivisia tunteita, on haitallista. Sisäisillä malleillamme on vaikutusta siihen, miten tulkitsemme kohtaamamme stressaavan tilanteen. Suosittelen katsomaan tämän TedTalk jakson, jossa Kelly McGonigal puhuu steressistä. Hänen mukaansa stressi on haitallista vain, jos uskot niin. Tyypillisessä stressireaktiossa sydämen syke kiihtyy ja verisuonet supistuvat, mikä voi liittää kroonisen stressin sydän- ja verisuonisairauksiin. Mutta mikäli tulkitset stressireaktion suorituskykysi kannalta hyödyllisenä, verisuonesi pysyvät auki, mikä vastaa fyysisesti sitä tilaa, kun tunnet iloa ja rohkeutta.

Nyt päästään siihen, mitä ehkä jo odotit. Miten saisit jatkuvan kelan päässäsi vihdoinkin pysäytettyä? Miten kaiken kiireen ja kiukun tilalle saisikin rauhan ja lempeyden? On keinoja, joilla voit lisätä omaa hyvinvointiasi jo ennakoivasti tai kun olet jo kuormittavassa tilanteessa.

Viisi keinoa vähentää stressiä

• Säännöllinen fysiologiaan vaikuttava harjoittelu vahvistaa stressaavissa tilanteissa oman käyttäytymisen hallintaa ja tietoisia päätöksiä sekä saa aikaan ääritilanteissa parempaa toimintakykyä.
• Hengitystekniikat ja harjoitukset saavat sydämen sykkeen laskemaan ja viestivät aivoille, että hätää ei ole. Sisäänhengitys nostaa sykettä ja tehostaa energiankäyttöä. Uloshengitys laskee sykettä ja rauhoittaa hermosta, joten uloshengitystä hidastamalla saat parasympaattisen hermoston rentoutumaan. Tutkimusten mukaan jo kahden minuutin palauttava harjoitus palauttaa kehoa ja mieltä.
• Tietoisen läsnäolon harjoittaminen / meditaatio tuo merkittävää vastapainoa stressille ja vaikuttaa myös oppimiseen muun muassa vahvistamalla sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja, optimismia, tarkkaavaisuutta, hyvinvointia ja muistin toimintaa sekä voimistaa myönteisiä tunteita.
• Omien uskomusmallien ja negatiivisen ajattelun taipumuksien tarkkailu auttaa tunnistamaan ne hetket, kun stressireaktio käynnistyy. Vain huomaamalla haitalliset ajatteluketjut voit korvata ne myönteisillä. Voi esimerkiksi kirjata ylös säännöllisesti toistuvat negatiiviset ajatuksesi ja miettiä niille vastaväitteitä.
  

• Itsemyötätunnon harjoittelu, myönteinen ja kannustava sisäinen puhe lisää kykyä toipua vastoinkäymisistä ja laskea hermoston ylivireyttä.

Tärkeää on, että tunnistat hälytysmerkit kehossasi ennen kuin keho luisuu stressitilaan ja pääset vaikuttamaan stressireaktioihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Stressireaktion pitkittyminen saa aivot väsymään, sillä hermosolujen jatkuva aktiivisuus vaatii paljon energiaa. Kun energia vähenee ja aivotoiminta vaimentuu, vain aivojen alimmat osat voivat olla aktiivisia. Tällöin tarkkaavainen toiminta on neurokemiallisesti mahdotonta ja uusien asioiden omaksuminen, ongelmien ratkaiseminen ja stressin sääteleminen eivät onnistu ja olosta tulee uupunut, toimintakyvytön ja lamaantunut. Jatkuva ylikuormittuminen voi saada aikaan tarkkaavaisuushäiriön, joka ei johdu synnynnäisestä aivoissa olevasta poikkeavuudesta. Tästä häiriöstä toivun itse edelleen.

Stressiin liittyviä oireita ovat esimerkiksi:

• päänsärky, huimaus
• vatsavaivat, ruoansulatusoireet
• verenpaineen nousu, sydämen tykytys
• tihentynyt virtsaamistarve
• hikoilu, ihoreaktiot
• selkävaivat ja lihasjännitys
• ylipaino (tai laihtuminen)
• nopea/ pinnallinen hengitys
• unettomuus
• keskittymisongelmat, masennus

Jos huomaat näitä oireita etkä tiedä, mistä lähteä liikkeelle, on minulla sinulle ratkaisu - vieläpä ilmainen sellainen. Tule mukaan Lempeämpi stressi online-valmennukseen!

Olemme joukko tulevia ratkaisukeskeisiä coacheja, ja haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden osallistua ilmaiseen verkkovalmennukseen, jossa stressinhallintaan etsitään apua ratkaisukeskeisen valmennuksen keinoilla. Lempeämpi Stressi valmennus pidetään tiistaina 23.8.2022 klo 18-21 verkossa.

Lempeämpi stressi valmennus sisältää:

• Lyhyesti infoa stressistä
• Rentoutumis- ja mielikuvaharjoituksen
• Erilaisia tehtäviä, joiden avulla pääset purkamaan omia uskomuksia ja toimintamalleja stressiin liittyen.
  
• Valmennuksessa tulet myös kartoittamaan kuormituksen ja palautumisen tasapainoa sekä etsimään ratkaisuja oman stressin lempeyttämiseen.
• Pääset myös pohtimaan, millaisilla askelilla otat ratkaisut osaksi omaa arkea.

Valmennuksen käytyäsi:

• tiedostat stressisi taustan
• ymmärrät stressisi viestin sinulle
• opit keskittymään siihen mihin voit vaikuttaa
• löydät 3 tapaa joilla voit tehdä omasta stressistäsi lempeämpää

Mitä valmennus on?

Coaching on ratkaisukeskeinen ohjausmuoto, jossa valmentaja auttaa sinua selkeyttämään ja kirkastamaan ajatteluasi. Coaching keskittyy menneen sijaan tulevaan, ongelmien laajan analysoinnin sijaan ratkaisuihin - siihen, mitä kohti sinä haluat mennä ja mitä haluat saavuttaa. Coaching auttaa selkeyttämään ja kirkastamaan ajattelua ja tavoitteita, löytämään strategioita tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä vahvistamaan voimavaroja esimerkiksi silloin, kun arki on stressaavaa. Ratkaisukeskeisyyden ytimessä on sisäisen motivaation löytäminen ja herättäminen. Valmennusta voidaan käyttää yksityiselämän alueilla (life coaching) tai työelämässä ja organisaatioissa (business coaching).

Lempeämpi stressi -valmennus toteutetaan ryhmävalmennuksena, joka on ryhmässä toteutettavaa yksilövalmennusta. Jokainen pohtii omia tavoitteita sekä keinoja oman stressin lempeyttämiseksi.

Lempeämpi stressi -valmennukseen voit osallistua rauhassa itsesi kanssa tai halutessasi jakaa omia kokemuksia ja ajatuksia muiden osallistujien kanssa. Osallistumistapa on täysin vapaa. Keskustelut ovat täysin luottamuksellisia ja osallistujat sitoutuvat vaitioloon.

Kuka voi osallistua?

Valmennukseen voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet. Valmennus tapahtuu etänä Zoomin kautta, joten voit asua missäpäin tahansa. Osallistuaksesi et tarvitse mukaan muuta kun muistiinpanovälineet, nettiyhteyden joko puhelimen tai tietokoneen välityksellä sekä rauhallisen tilan.

Miten voit ilmoittautua?

Pääset ilmoittautumaan mukaan tästä linkistä.

Ja tästä pääset tapahtuman Facebook-sivulle, jonne päivittyvät kaikkien valmentajien esittelyt.

Lähetämme ilmoittautuneille osallistumisohjeen ja webinaarin linkin lähempänä tapahtumaa.

Tervetuloa!